Sulla on mieli täynnä rakkautta ja tappajan kuvia.

Olavi Uusivirta - Paperisiivet

Tänään ensimmäistä kertaa nousin väärään junaan, tai nimi oli oikea, laituri oli oikea, mutta   junan suunta oli väärä. Turhauduin ja ahdistuin kun tajusin ettei tää juna veisi mua oikealle laiturille. En kuitenkaan ollut ainoa kenen kouluun meno oli mennyt päin kettua.

Tavattiin tyttöjen kanssa kaupungissa, kun otin junan toiseen suuntaan ja pääsin lähtöpisteeseen takaisin.

Kierreltiin kauppoja ja mukaan lähti mm. mekko, Sherlockin 3. kausi ja Viciousin eka kausi, villapaita, tuliaisia, pipo ja hiusvärejä.

Käytiin Burger Kingissä syömässä ja naurettiin miten huonosti on tullut syötyä koko reissun aikana. 

Käytiin Oasis:ssa taas ja olisin löytänyt ihanan Morrissey - paidan, mutta koko oli väärä. Perjantaina tulisi lisää, mutta Perjantaina on lähtö Lontooseen pakoon ahdasta kuuden hengen täyttä huonetta. 

Oasikselta lähdimme käymään  kaupan kautta markkina-alueella ostamassa jotain terveellistä ja tuoretta. Hannan kanssa ostettiin luumuja ja mansikoita. Terhi osti viinirypäleitä. Ihana päiväretki taas takana.

Viime yönä kävimme pitkää keskustelua sodasta ja miten vaikea olisi uskoa sellaisen mahdollisuuteen omana elinaikana. Eikä mitään sotaa olekaan vielä syntynyt,mutta jopa pienet muutokset saattaisivat vaikuttaa siihen.
Sodat tulivat uniin saakka ja aamulla oli pakko saada tilanneraportti, mutta netti ei toiminut kellään. Istuimme puoli tuntia ahdistavissa ajatuksissa, vaikka verhojen läpi aurinko loisti iloisen väristen verhojen läpi. Aurinko tuntui tänään kolkommalta, vaikka löysinkin väärästä junasta päivän lehden.

En koskaan halua puhua blogissani poliitikasta tai uskomuksista, koska mielestäni se on jokaisen oma asia ja ihmiset saavat uskoa mihin ikinä tykkäävät. Minun ei tarvitse tietää mihin lukijani uskovat tai keiden blogia itse luen. Mutta tämä Ukraina-asia on kyllä todella pelottavaa.