m a g i c a l - satumetsä

Kävimme viime viikonloppuna katsomassa, mistä pääsemme patikoimaan Wicklow Way-reittiä ja siinä samalla kuljeskelimme läheisessä puistossa, joka oli todella upea paikka.
Otimme aamupäivällä bussin läheltä kotia ja matkustimme puolisen tuntia Wicklow:hun. Sää oli hieman harmaa, mutta ei onneksi satanut vettä, eikä ollut niin kylmä. Kävelimme puistoa ympäri ja etsimme reitin alkupäätä. Google Maps oli todella huono neuvomaan oikeaan paikkaan ja siksi päädyimmekin harhailemaan paikasta toiseen.
Lopulta muutaman tunnin päästä keksimme mistä reitti alkaa, mutta emme enää niin myohään kehdanneet lähteä tarpomaan rinteitä ja harjuja.

Luultavasti tänä viikonloppuna pääsemme aloittamaan itse Wicklow Way - patikoinnin. Kirjoitan siitä urakasta sitten tarkemmin.

pieni runotyttö

kuvat: Mira

rapid hearts

Jussin kanssa kuvailemassa lempparipaikassa. Nyt siellä oli kova meteli ja hurjan paljon enemmän vettä, kuin viimeksi käydessä.
Ihanaa oli saada tänään myös grillipizzaa ja porukat oli ostaneet Wes Andersonin (♥) Miksi viikonloppu taas loppui niin nopeasti?

cactus friend

Ainoat vapaapäivät vietetty kaverin luona kaktuksia ja kylmää luontoa kuvaten ja syöden hyvää vegaaniruokaa.
Huomenna takaisin töihin, sitten alkaakin jo näyttöleffan kuvaukset. Paljon työtä ja paljon stressiä edessä.
Onneksi eilen postissa sentään tuli viimeinkin mekko, jota olen odottanut ja tänään rakensin miehisellä avustuksella jousipyssyn. Nyt kun vain yksi peruukki löytyisi..

sepulcrum.

Jos jossain vaiheessa aloitan kirjoittamaan kirjaa, niin haen kaikki hahmojen nimet tuosta meidän vanhalta hautausmaalta. Kiinnitettiin tänään erityisen paljon huomiota nyt satavuotiaiden, haudattujen nimiin.
Oma suosikki on ehdottomasti Mimmi Poppius, muistuttaa aivan jotain Maija Poppasen ja Matami Mimmin risteytystä. Läheltä löytyi myös Gabriel Poppius.

Tänään on ollut todella vaikea päivä. On ärsyttänyt aivan kaikki ja jossain vaiheessa kuvausreissun aikana karkasinkin metsään hengailemaan. Ensin otin kuvia ympäriltäni, mutta sitten näin mukavan istumapaikan suuren puun alta. Siinä sitten istuin ja hengitin syvään. Kuvailin, chattailin ja tutkailin ympärilleni. Paikka on aivan jalkakäytävän ja junaraiteiden vieressä, mutta silti se sulki kaikki liikenteen äänet pois. Tai en ainakaan kiinnittänyt niihin mitään huomiota, ainoastaan ohi menevä juna säikäytti.

Yhden haudan takana luki: "TILL GRAFVEN  SKALL DU GÅ" ja se ilmeisesti tarkoittaa suoraan "hautaan sinä menet".  Oli jotenkin todella kammottava lause.

Huomenna luetaan vuorosanoja ja tiistaina vihdoin Liisa Ihmemaassa-kuvaukset, jos ei sada.

ps. Jos ihmettelette, mitä Jenna noissa kahdessa kuvassa tekee hautakivelle, niin hän puhdistaa nimiä kävyllä. Kyllä.